Ainutlaatuista asumista Aurinkolinnassa
Asunnot
Vuokraa kodiksesi pala historiaa moderneilla mukavuuksilla Nastolan Aurinkolinnasta. Upean jugendlinnan jykevät tiiliseinät kätkevät sisäänsä uniikkeja arvoasuntoja, jotka on saneerattu rakennuksen alkuperäistä henkeä kunnioittaen.
Monipuolisten mahdollisuuksien kolmio
ASUNTO A3. Tässä tunnelmallisessa kolmiossa korkean huonetilan neliöt on otettu todelliseen hyötykäyttöön. Osana olohuonetta on kevytrakenteinen parvi, joka tuo asuntoon paljon lisää säilytys- ja sisustusmahdollisuuksia. Asunnon ison tilan makuuhuone on valinnainen ratkaisu, jonka voi toteuttaa asiakkaan toiveesta.
Makuuhuone kylpee valossa
ASUNTO A4. Nauti rajattomasta luonnonvalosta tässä tilavassa kolmiossa, jonka makuuhuoneessa on näyttävä ikkunaseinä. Aurinkolinnan eteläjulkisivun puolella sijaitseva makuuhuone todella kylpee valossa, ja sen laaja lasipinta on rakennuksessa ainut laatuaan. Olohuoneen jykevät pylväät tekevät tilaan ainutlaatuisen persoonallisen ilmeen.
Päätyasunto omalla sisäänkäynnillä
ASUNTO C2. Aurinkolinnan itäpäädyssä sijaitseva neljän huoneen asunto sopii väljän asumisen ystäville. Tilava ja aurinkoinen asunto on osuva valinta myös kotitoimistoa kaipaavalle, koska yhteen huoneista on oma sisäänkäyntinsä talon itäpäädyssä. Asunnon eteläparvekkeella mahtuu järjestämään vaikka tanssiaiset, sillä sen pinta-ala on hulppeat 52 m².
Kaunis kolmio keskeisellä sijainnilla
ASUNTO C3. Tämä kaunis kolmio sijaitsee yhdessä tasossa, ja sen selkeä huonejako luo asunnosta harmonisen kokonaisuuden. Eteinen avautuu tupakeittiöön, jonka vieressä sijaitsee toinen makuuhuoneista. Asunnon eteläpuolen ikkunoista sekä 48 m²:n parvekkeelta avautuu näkymät läheiseen mäntymetsään.
Suomen kaunein asuinrakennus
– IIta-Sanomat 2019
Lahden kaunein asuinrakennus
– Etelä-Suomen Sanomat 2016
AURINKOLINNAN JA LÄHIALUEEN
Palvelut
Tavoitteemme on olla asukaslähtöinen, Suomen paras taloyhtiö. Tämä mielessä olemme valinneet linnaan sekä arkipäivää helpottavia että arjen luksusta tarjoavia palveluita. Tutustu taloyhtiön palvelutarjontaan »
Aurinkolinna sijaitsee aivan Nastolan keskusta-taajamassa, Kruunussa. Lähialueelta löytyy niin koulu, päiväkoti, ruokakauppa kuin terveysasemakin – kaikki kävelymatkan päässä. Tutustu asuinalueeseen »
Linnan värikäs historia
Nastolan Aurinkolinnan lähes satavuotisessa historiassa käännetään uusi sivu.
Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema jugendlinna valmistui vuonna 1924 luu- ja niveltuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Rakennuksen sijainnissa ja suunnittelussa näkyy sen alkuperäinen käyttötarkoitus. Tärkeimpinä hoitokeinoina pidettiin auringonvaloa, mäntyvaltaisen soraharjun puhdasta ja raikasta ilmaa sekä ravitsevaa ruokavaliota. Kerätäkseen maksimaalisen määrän auringonvaloa rakennuksen eteläjulkisivulle suunniteltiin pengermäiset suuret parvekkeet ja kuistit sekä laaja ikkunapinta-ala. Nämä asiat ovatkin tunnusomaisia pääjulkisivun ainutlaatuiselle arkkitehtuurille.
Nykyään entinen Salpausselän Parantola on vaikuttava asuinrakennus, jolle on annettu vuonna 1997 SR-1 -suojelumääräys, jossa se todetaan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi. Lue lisää linnan moninaisista käänteistä »
Linna toimi pitkäaikaisena kotina lukemattomille eri puolilta Suomea tulleille lapsille aina 1950-luvun loppuun saakka, jolloin tehokkaat lääkkeet päästivät parantolan toisensa jälkeen ansaituille eläkepäiville. Välissä ehdittiin kuitenkin toimia myös sotasairaalana niin talvi- kuin jatkosodassakin. Aurinkolinna sai kuitenkin hengähtää vain hetken, sillä jo pian siitä muutettiin aikansa edistyksellisin hoitokoti vaikeasti kehitysvammaisille lapsille. Kun toiminta 1970-luvulla siirtyi valtiolta alueen hoitopiirille, asukaskuntakin muodostui aiempaa parempikuntoisista. Samalla alkoi päivittäinen aurinkoisten kesäpäivien vietto linnan omalla rantasaunalla sekä lukuisat kotimaan ja ulkomaan retket.
Kun hoitokoti vuonna 1989 hajautettiin pienempiin asumisyksiköihin, oli linnan jälleen muuntauduttava uuteen käyttöön. Äkilliset pakolaisvirrat Suomeen vaativat paljon tiloja, joten linna palveli vuosina 1990-1993 vastaanottokeskuksena. Tämän jälkeen valtio ei onnistunut löytämään rakennuksille uutta käyttöä, eikä edes siirtyminen yksityisomistukseen poikinut onnistunutta kehityshanketta. Vasta nykyisessä omistuksessa vuodesta 2012 lähtien linna on palautettu alkuperäiseen loistoonsa, ja se on saanut arvoisensa huomion yhtenä alueen arvokkaimmista rakennuksista.