Rakennus

Arkkitehtuuri

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist. Palmqvist valmistui aikanaan arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (joka sittemmin tunnettiin Teknillisenä yliopistona ja nykyään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluna)  1905. Hän työskenteli opiskeluaikanaan ja Arkkitehtivalmistumisensa jälkeen Gustaf Nyströmin ja Birger Brunilan kanssa sekä avusti muun muassa Armas Lindgreniä ja Lars Sonckia. Valtion arkkitehtistipendin avulla Palmqvist teki 1907 yhdeksän kuukautta kestäneen opintomatkan Saksaan, Baijerin ja Ruhrin alueille sekä Lontooseen ja sen ympäristöön. Matkan aikana hän kävi myös Pietarissa, Varsovassa, Budapestissa ja Pohjois-Italiassa. Myöhemmin Palmqvistilla oli toimisto Einar Sjöströmin kanssa ja he osallistuivat lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Kilpailutöiden pohjalta toteutettiin muun muassa Pohjalaisten ylioppilastalo Ostrobotnia Museokatu 10, Lackmannin liiketalo Mikonkatu 11 ja Tampereen Kalevankankaan hautausmaan kappeli.  Vuodesta 1919 alkaen Palmqvistilla oli oma arkkitehtitoimisto.

 

Aurinkolinnan eteläjulkisivun ehdotus 1922

Aurinkolinnan eteläjulkisivu Palmqvistin varhaisena esityksenä vuodelta 1922

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Palmqvistin arkkitehtuuri edustaa massiivista, barokkivaikutteista klassisismia ja hänen rakennussuunnitelmansa poikkesivat aikakaudelle ominaisesta kevyestä ja pelkistetystä asplundilaisuudesta. Yli 50 vuotta kestäneen suunnittelutoiminnan aikana Palmqvistin tyyli säilyi klassistisena, vaikka hänen toimikaudellaan vaikuttivat vuosisadan alun kansallisromantiikka, 1920-luvun klassismi sekä 1930-luvulla yleisimmäksi tyylisuunnaksi muodostunut funktionalismi. Palmqvistin arkkitehtuuria yhdistäviä piirteitä ovat pelkistetty klassismin muotokieli, joka on kuitenkin yleisvaikutelmaltaan raskaampaa ja yksityiskohdiltaan jykevämpää verrattuna tyypillisiin 20-luvun klassismin tyylipiirteisiin. 1920- ja 30-luvuilla hän suunnitteli useita asuin- ja liiketaloja Helsinkiin. Esimerkkeinä mainittakoon Bulevardi 5, Mikonkatu 13, Tilgmannin kirjapaino, Sairaala Mehiläinen ja Hufvudstadsbladetin toimitalo. Palmqvist oli Amos Andersonin nuoruuden ystävä ja sai tältä tehtäväkseen suunnitella lehtitalon kortteliin myös Mercatorin kirjapainon sekä liike- ja asuintalon.

 

Aurinkolinnan pohjoisjulkisivu Palmqvistin vuoden 1923 alkuperäispiirroksena

Aurinkolinnan Palmqvist suunnitteli vuonna 1921 ja suunnitelmia muutettiin ennen varsinaista rakentamista useaan otteeseen hankkeen koon kasvaessa. Rakennuksen suunnittelussa, sijainnissa ja muodossa näkyy sen käyttötarkoitus.  Keuhkotaudin tärkeimpinä hoitokeinoina pidettiin potilaiden yleiskunnon kohottamista, raikasta ulkoilmaa (mistä syystä rakennuspaikaksi valikoitui mäntyvaltainen moreeniharju) ja runsasta auringonvaloa. Tarjotakseen maksimaalisen auringonvalon rakennuksen eteläjulkisivulle suunniteltiin suuret parvekkeet ja laaja ikkunapinta-ala. Nämä asiat leimaavatkin rakennuksen julkisivua. Rakennuksen muotokielessä Palmqvist on käyttänyt myöhäisjugendilaisia piireitä, mutta myös hänen monille muille töilleen yhteisiä piirteitä muun muassa klassismiin on nähtävissä. Rakennuksessa on nähtävissä useita erityisiä yksityiskohtia, esimerkiksi keskitornin ikkunoiden ympärillä, päätykolmioissa ja vaikkapa julkisivun parvekkeen balustradikaiteissa.

 

Rakennusmestari J. K. Koskinen (toinen vasemmalta) ja Aurinkolinnan rakennustyömiehiä vuonna 1927.

Aurinkolinnan rakennushankkeen valvojana toimi Kärkölästä kotoisin oleva rakennusmestari Juho Kustaa Koskinen. Valmistuttuaan rakennusmestariksi Helsingin teollisuuskoulusta v. 1901 Koskinen on pitkän uransa aikana toiminut urakoitsijana ja vastaavana rakennusmestarina Aurinkolinnan lisäksi useissa huomattavissa rakennushankkeissa ympäri maata. Hän on mm. valvonut Vaasan, Mustion ja Kuhankosken voimalaitosten, Alavuden parantolan sekä Helsingin työväentalon rakennustöitä. Lahdessa hänen valvonnassaan on valmistunut huomattava määrä julkisia rakennuksia, kuten Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo, kunnallissairaalaa, Evankeliumiyhdistyksen rukoushuone, seurakuntatalo sekä Lahden säästöpankin liiketalo. J. K. Koskinen, joka oli tunnustettu alansa erittäin taitavaksi ammattimieheksi, on tehnyt opintomatkoja mm. Englantiin, Amerikkaan ja Viroon. Hän oli myös Suomen Rakennusmestarien liiton Helsingin osaston perustaja.

 

Tänään entinen Salpausselän Parantola on arvokas rakennus, jolle on annettu vuonna 1997 sr-1 suojelumääräys, jossa se todetaan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi.

 

Rakenne

Aurinkolinnan ulkoseinät ovat vähintään viisikerroksista massiivitiiltä, seinävahvuudeltaan n. 60-70cm. Linnan kivijalka ja eteläjulkisivun rappuset muodostuvat puolestaan suurista graniittilohkareista. Ulkopuolelta seinät ovat rapattuja ja keltaiseksi/valkoiseksi maalattuja. Seinien massiivitiilirakenne takaa terveen seinärakenteen ja sitä kautta myös puhtaan sisäilman. Koska asuntojen seinissä ei ole käytetty ilmarakoja tai aikakaudelle tyypillisiä eristeratkaisuja, kuten sammalta, turvetta, sahanpurua, olkia tms., ei myöskään niihin helposti kerääntyviä mikrobikasvustoja pääse syntymään seinärakenteiden sisälle. Myös suurin osa huoneistojen välisistä seinistä on alkuperäisiä liki puoli metriä paksuja tiiliseiniä, jotka takaavat hyvän ääneneristyksen.

 

Pää- ja sivurakennuksen ikkunat on uusittu vuonna 2014 alkuperäistä ruutujakoa kunnioittaen. Uudet ikkunat ovat huoltovapaita A-energialuokan puu-alumiini-ikkunoita, jotka ovat alkuperäisistä ikkunoista poiketen sisäänpäin aukeavia, mikä helpottaa puhtaanapitoa. Yhden säilyneen alkuperäisoven ansiosta ovien koristemuoto on pystytty mallintamaan ja rakennuksen pääovet saadaan palautettua alkuperäiseen ulkomuotoonsa. Tällä hetkellä suurin osa ovista on vaihdettu, mutta vasta B-rapun pääovi on lopullisessa ulkonäössään.

 

Talotekniikka

Aurinkolinnan huoneistojen talotekniikka on kaikilta osin uutta ja myös ikkunat on vasta uusittu. Kiinteistö lämmitetään kaukolämmöllä, jota tuetaan nykyaikaisella poistoilmasta lämpöä talteenottavalla lämpöpumppujärjestelmällä. Asunnoissa on omat sisälämpötilan mittaamisella varustetut lämmönjakokeskuksensa, joita voidaan etähallinnoida parhaiden mahdollisten asuntokohtaisten asumisolosuhteiden saavuttamiseksi. Asunnoissa ja toimistoissa on kaapeli-TV, taloyhtiön tarjoamana 10M Internet-yhteys (mahdollista tilata 350M nopeuksinen yhteys) sekä värikuvallinen ovipuhelinjärjestelmä.

A- ja C-rappujen huoneistoissa on lämmönjakotapana vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa huonetiloissa. Ilmanvaihto on toteutetu keskitetysti lämmön talteenotolla. B-rapun asunnoissa on patterilämmitys sekä kylpyhuone- ja saunatiloissa sähkölämmitteinen lattialämmitys.  Kaikissa B-rapun asunnoissa on huoneistokohtainen lämmön talteenottava ilmanvaihto.